Sosiaalityöntekijä tai muu sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö (sosionomi tai kuntoutusohjaaja) on keskeisessä asemassa siinä, miten hyvin henkilön oikeus itsenäiseen elämään toteutuu. Vaikka asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa, ei yhdenvertaisuus tarkoita sitä, että kaikki vammaispalveluita hakevat saavat samat palvelut. Keskeistä on tehdä yksilöllinen arvio palvelutarpeesta. Henkilökohtaisen avun tarpeen arviointi ei ole helppoa. Onnistunut palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnittelu vaativat työntekijältä erityistä ammattitaitoa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä avoimeen keskusteluun.
Myös organisaatio voi tukea työntekijää ja luoda puitteet hyvälle sosiaalityölle mm. minimoimalla kiirettä, rajaamalla asiakasmääriä, suosimalla ammattieettisiä käytäntöjä ja tukemalla kehitysintoa organisaation sisällä. Tällä on myös suuri merkitys asiakaslähtöiselle ja asiakasta osallistavalle vammaissosiaalityölle.