Kun työnantaja käyttää työnjohtovaltaansa hänen on noudatettava seuraavia periaatteita:
● työnjohto-oikeus koskee vain työaikaa
● lain tai hyvän tavan vastaiset määräykset ovat kiellettyjä
● työntekijän fyysiset ja ammatilliset edellytykset suoriutua annetusta tehtävästä on huomioitava
● työntekijän asemaan olennaisesti vaikuttavissa muutoksissa on käytävä neuvottelut
● työntekijän yksityisyyden suojaa ei saa loukata.
Työntekijän tulee tehdä työnsä huolellisesti ja noudattaa työnantajan antamia määräyksiä. Työnantajalla on oikeus valvoa työntekijää työaikana. Valvontaa voidaan tehdä monella tavalla. Käytännössä työntekijä voi työskennellä hyvinkin itsenäisesti ja valvonta voidaan järjestää seuraamalla työn tuloksia.
Sen sijaan palvelumallissa asiakkaan tai palvelunkäyttäjän työnjohtamisella tarkoitetaan työnantajamallia suppeampaa työnjohtamisen oikeutta ilman työnantajan vastuita. Työnjohto voi koskea avustamiseen liittyvien työtehtävien määrittelyä ja avustamisen toteutustapaan vaikuttamista työsuojelua unohtamatta.
Sosiaalipsykologinen näkökulma: Vuorovaikutus ja johtaminen
Vuorovaikutus tarkoitetaan yleensä sosiaalista kanssakäymistä, mutta myös yhteistoimintaa jonkun tehtävän ratkaisemiseksi. Henkilökohtaisen avun tehtävänä on vammaisen ihmisen eli työnjohtajan hyvä elämä ja avustajan hyvä työelämä. Kun työnjohtajan ja avustajan välinen vuorovaikutus onnistuu, heidän työsuhteensa voi hyvin. Tämä ilmenee luottamuksen ja kunnioituksen vahvistumisena. Tällöin asenteet työsuhdetta kohtaan paranevat. Vastavuoroisen kommunikaation myötä työnteko sujuu. Jos ongelmia ilmenee, ne voidaan ratkaista, koska luottamus on tarpeeksi vahvaa. Työyhteisön pitäisi luoda heti alkuunsa yhteiset pelisäännöt. Ne koskevat kumpaakin osapuolta ja ne voi koota yhdessä avustajan kanssa vaikka huoneentauluksi.
Yleisesti hyväksyttyjä johtamisen periaatteita ovat joustavuus ja avoin vuorovaikutus esimiesten ja alaisten välillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita joustavuutta ja avoimuutta kaikissa asioissa ja koko ajan, vaan molempien osapuolten tulisi osoittaa joustavuutta vastavuoroisesti ja tulisi pystytellä nimenomaan työasioissa.
Johtajan rooli on jatkuva, mutta ”ennalta käsikirjoitettu”. Käsikirjoitus ei tietenkään ole yksityiskohtainen, mutta johtajuus ei välttämättä ole loputon kaaos. Voi tulla kohtia, jolloin kaikki tuntuu sujuvan kuin flow –tilassa ja kohtia, jossa ristiriitatilanteet ovat hyvinkin kärjistyneitä, mutta työnantajuus ja työntekijyys ovat sellaisia käsitteitä, joita koskee koko työlainsäädäntö ja niin vahvat normit, että kaikkiin tilanteisiin on olemassa ratkaisut.
On tehty paljon yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan sosiaalisissa suhteissa otetaan aina kantaa yksilöiden välisiin valtasuhteisiin. Näin tapahtuu myös työsuhteissa. Kaikilla on valtaa toisiinsa, työnantajalla avustajiin, avustajilla työnantajiin ja avustajilla toisiinsa. Tärkeintä on, että työnantaja ymmärtää hänellä olevan vallan mahdollisuuksiin saavuttaa tulevaisuudessa jotakin hyvää. Koska useimpien henkilökohtaisten avustajien työnantajien toivomuksena on saada hyvä elämä, he tarvitsevat siihen myös valtaa ja johtajuutta.