Kuntien tulisi järjestää palveluita siten, että kuntalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkia palveluita tulee järjestää kaikille samalla tavalla. Vammaispalvelut ovat erityispalveluita, joita myönnetään henkilöille, jotka täyttävät tietyt kriteerit ja joilla on erityisiä ja yksilöllisiä tarpeita. Tällöin yhdenvertaisuus palveluita arvioitaessa ja niitä järjestettäessä tarkoittaa samankaltaista arviointiprosessia.
Kunta voi palveluita järjestäessään ja kehittäessään hyödyntää vammaisneuvostojen asiantuntemusta. Vammaisneuvostojen rooli on kirjattu kuntalakiin. YK:n vammaissopimus puolestaan velvoittaa yleiseen vammaisten henkilöiden osallistamiseen. Osallistamisvelvoitteita on myös kuntalaissa ja sosiaalihuollon lainsäädännössä.
Asiakkaiden osallistaminen on keskeistä yksittäisissä henkilökohtaisen avun asiakasprosesseissa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Asiakasryhmän osallistaminen on puolestaan keskeistä palveluita kilpailutettaessa ja niitä kehitettäessä.
Henkilökohtainen apu lisää merkittävästi avun saajan osallisuutta yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä. Sillä on suuri merkitys perusoikeuksien toteutumiselle. Henkilökohtaisella avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä hyvinvointia. Avun saamisella voi olla myös työllistävä vaikutus. Avustajan työllistymisen lisäksi henkilökohtainen apu mahdollistaa joillekin avun saajille työssäkäynnin.
Henkilökohtaisella avulla on myös merkitystä yhteiskunnan monimuotoisuuden kannalta. On hyvä, että vammaiset henkilöt ovat näkyvästi esillä kansalaisina ja toimijoina.